Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Vieraskirja  [ Kirjoita ]

Nimi: josku

14.04.2011 13:29
Katselin ympärillä aukeavaa maisemaa. Henkäisin ihanaa raikasta ulkoilmaa ja kuuntelin lintujen laulua. Oli täydellinen kevätaamu ja aurinko oli jo alkanut paistaa pilvien läpi. Edessäni avautui niitty, sininen taivas, muutama puu joka tiputti viimeisiä lumenrippeitä latvoistaan ja kaikkea kaunista.
- Voin jo kuvitella Veeran tuonne kukkulalle pää ylväänä pystyssä ja häntä kauniina ruumiin jatkeena, huokaisin ja jätin kauniin maiseman taakseni. Piti kiirehtiä kennelille, mutta olin jo päättänyt että tänne tulisimme lenkille, se oli aivan varma.
- Hei, tervehdin tuttuun tapaan sinua ja kävelin aurinkoisena sinun ohitsesi.
- Hei vaan, sanoit ja jatkoit puuhiasi. Menin sisälle ja tapasin uuden hoitajan tai loppujen lopuksi hän ei ollut tulossa hoitamaan varmaankaan...
- Hei, olen Josku, sanoin uudelle ja ojensin käteni ja
hymyilin.
- Moi, oon Nina, hän sanoi tylysti ja puristi kättäni.
- Kiva tavata, mutta nyt menen tapaamaan ihanaa hoitsuani, innostelin ja pyyhkäisin Ninan ohi kohti koppeja.
- Veeraa!! huudahdin ikionnellisena. Se nousi pystyyn ja
nuoli, heilutti häntäänsä ja vingahteli onnesta.
- Voi sinua hupsua! Nyt mennään oikein mukavalle kevätlenkille Veera!, sanoin reippaasti ja otin Veeralle hihnan ovennupista. Laitoin sen pikaisesti Veeralle ja menimme ulos. Veera rynnisti innoissaan nurmikolle ja tassutteli siinä ympäriinsä kuin ei olisi uskonut että se oli ihka oikeaa ruohoa.
- Höpsö, naurahdin Veeralle ja annoin sen tehdä ensimmäiset pisut nurmikolle. Vaikka ei se nyt niin ihmeellistä ollut. Veera kumminkin nautti täysin siemauksin enemmän tukevasta maasta kuin upottavasta hangesta.
Reippaan kävelyn jälkeen saavuimme pian sille ihanalle aukeamalle. Veera katsoi minua luottavaisena. Päästin sen irti ja sanoin: - Mene vaan! Veera otti pari askelta ja sitten se kääntyi katsomaan minua vielä kerran ennenkuin lähti juoksemaan kummulle. Hölkkäsin sen perässä vähän matkan päässä ja otin pallon esiin jonka ONNEKSI olin ottanut ennen lähtöä eteisestä. Mitä olisinkaan tehnyt ilman palloa. Heittelin sitä Veeralle ja tuntui kuin sillä olisi silmissä ollut kuviona vain pallot. Se säntäili sinne tänne ja annoin sen hetken päästä kulkea vapaana pallo suussaan.
Tunnustelin taskujani. Siellä tuntui jotain kovaa. kAMERA!! Jippii! Menin Veeran luo ja vein sen kukkulalle. Laitoin sen seisomaan ja sanoin sille "paikka". Se totteli mutta olisi mielellään halunnut kääntyä katsomaan kun menin sen taakse ottamaan kuvaa. Kamera räpsäisi ja kuva onnistui. Sama kuva jota kuvittelin ennenkuin menin hakemaan Veeraa ulos. Tuon kuvan ripustaisin varmasti seinälle ja voisin aina katsoa uljasta hoitsuani iltaisin.
- Vapaa, havahduin ja annoin sen vielä hölkkäillä hetken vapaana. Sitten otin sen kiinni ja lähdimme takaisin.
- Mennäänpä rivakkaasti, tanssini alkaa pian, sanoin koiralle ja tihensin tahtia. Viimein saavuimme kennelille ja laitoin Veeran lepäämään sen koppiin.
- Heippa, huikkasin kaikille samaan aikaan ja lähdin ovesta juosten mutkan taakse.

LOPPU

Nimi: josku

16.03.2011 17:38
Tulin kennelille. Siitä olikin jo vähän aikaa viime kerrasta. Menin sisälle tuttuun tapaan ja riisuin ulkovaatteeni. Aloin etsiä Veeraa kaikkien joukosta. Sieltähän se tunki koirien läpi ja yritti päästä luokseni sinnikkäästi.
- Hei Veera! huudahdin kun se pääsi lähelleni. Kyykistyin alas ja rapsutin Veeraa korvan takaa. Se ynähti ja säntäsi sitten ovelle.
- Sinulla taitaa olla kova hätä, sanoin Veeralle kun se työnsi kuononsa ovenrakoon ja tapitti sitten minua.
- Juu,juu mennään heti, sanoin sille ja otin nopeasti hihnan ja pannan. Laitoin ne Veeralle ja menimme ulos.
Veera singahtikin heti lähimmälle puskalle ja teki tarpeensa.
- Hyvä, sanoin kun Veera oli pisunut. Kävelimme hiekkatietä ja oli hyvin kova tuuli. Painoin pipoa syvemmälle päähäni ja jatkoimme matkaa. Pian Veera tekikin vielä kunnon kakatkin ja päätin että meidän kannattaisi jo kääntyä takaisin päin. Veera oli samaa mieltä asiasta ja lähti sekin mielellään taapertamaan takaisin päin. Kiersimme vielä pienen lenkin ja menimme takaisin sisälle hoitolaan.
- Hrrr, siellä on tosi kylmä, sanoin ja hieroin hanskojani yhteen. Päästin Veeran vapaaksi ja se säntäsikin heti mahdollisimman lämpimään paikkaan.
- Juu, on todella kylmä, sanoit ja nyökäytit päätäsi.
- Minä tästä taidankin mennä kaakaolle kotiin, sanoin hymyillen ja huikkasin Veeralle kiireisen hei,hein. Kävelin mahdollisimman pikaisesti kotiin ja lämmitin lämpimän kaakaon.

LOPPU

Vastaus:

Saat 20p.

Nimi: josku

06.03.2011 11:30
Kävelin vihellellen kennelille. Linnut lauloivat iltapäivän himmeässä auringossa ja lumikin oli vähitellen ruvennut sulamaan. Kävelin siis kaikessa rauhassa best kennelille ja menin sisälle rauhallisesti.
- Veera on varmaan ulkona, sanoin sinulle.
- Juu, onkin kiva ilma, sanoit ja menin ulkotarharivistöiden luokse. Koiria oli paljon tänään ulkona tarhoissa ja katsoin jokaiseen ulkotarhaan kunnes viimein löysin ulkotarhasta numero 4 Veeran. Se peuhasi muiden kanssa auringossa ja heilutti iloiséna häntäänsä.
- Hei Veera, hihkaisin Veeralle ja se tuli iloisena saapumisestani portille. Otin innokkaan koiran mukaani ja menimme ulos. Otin Veeralle ostamani kangashihnan ja heijastinvaljaat vaikka toisaalta nyt ei ollut pimeää joten heijastimesta ei paljoa apua ollut. Laitoin ne ripeästi Veeralle ja menimme ulos. Veera käveli rentona vieressäni ja nuuskutteli kaikenlaista.
- Mennäänkö leikkimään tuonne, kysyin Veeralta ja osoitin mäenkumpua. Sain haukahduksen vastaukseksi.
- Minulla on pallo mukana, sanoin Veeralle ja se heilutti innoissaan häntäänsä nähdessään pallon. Päästin Veeran vapaaksi ja heitin pallon niin pitkälle kuin pystyin mäenkummulle. Se kirmasi pallon perään ja kutsuin Veeeran joka oli saanut pallon tuomaan pallon takaisin.
- Hieno tyttö, anna pallo, sanoin hengästyneelle koiralle. Se pudotti pallon käsiini ja heittelin sille monta kertaa palloa.
Viimein jatkoimme matkaa ja Veera oli jo aika likainen. Teimme pitkän lenkin ja pääsimmekin pian takaisin kennelille. Pyyhin Veeran tassut ja kuljetin likaisen mutakoiran suoraa päätä suihkukoppiin. Pesin Veeran ja se nautti siitä ja nappasi välillä vettä suuhuunsa.
- Höpsö, pysy paikoillasi tai me molemmat kastumme, nauroin Veeralle kun se kääntyili leikkisästi puolelta toiselle. Sain kumminkin sen viimein pestyä ja laitoin puhtaan koiran omaan tilavaan koppiinsa lepäämään.

LOPPU

Vastaus:

saat 20p

Nimi: josku

01.03.2011 18:17
Tulin kiireisenä kennelille. Veera odottikin minua jo. Se katseli minua kunnes tulin kuuloetäisyydelle. Sitten Veera aloitti hurjan iloisen haukkukonsertin ja hymyilin.
- shh.., hyssyttelin hoitokoiraani. Se hyppi ulkotarhan verkkoa vasten ja katsoi minua kiihkeästi.
- Joo, tulen sinun luoksesi aivan pian, huusin koiralle ja kipaisin sisälle. Olihan kaikki uudet löytämäni asiat taskussani, varmistin ja kurkkasin nopeasti taskuuni. Olen oikea keräilijä, ajattelin itsekseni hymyillen. OLin löytänyt kotoa vanhoja tavaroita.
- Hyvä, mukana ovat, jupisin itsekseni. Menin ulkotarhan ovelle ja avasin sen. Luokseni pyrähti monta lumista koiraa ja otin Veeran mukaani. Laitoin muut koirat pikaisesti takaisin ulkotarhaan ja pyyhin lattian rätillä jonka löysin.
- Tule vain, minulla on sinulle taas uusia tavaroita, sanoin innokkaalle koiralle. Veera seurasi minua ja otin taskustani kaikki hihnat ja pannat. Otin Veeralle kangashihnan sekä myös säädettävän pannan. Säädin pannan oikeaan reikään ja napsautin hihnan pantaan kiinni. Pian olimmekin jo valmiita lähtemään. Veera pyrähti ulos suoraan lumihankeen ja ravisteli itseään.
- Olet ihan hassu, sanoin Veeralle joka kieriskeli lumessa vallattomasti. Sitten se nousi ylös ja meni pensaan luokse ja nuuskutteli muiden koirien jätöksiä.
- Tule, jatketaan matkaa, sanoin koiralle ja nykäisin hiukkasen hihnasta. Se tuli kiltisti ja teimme pitkän lumisen retken.

LOPPU

Vastaus:

Saat 20p.

Nimi: josku

07.02.2011 17:32
- Joskuu, herääppä nyt, äiti sanoi sänkyni vierestä.
- Ääh.., mumisin ja vilkaisin kelloa. Se oli vasta kuusi.
- Sinunhan piti mennä kennelille aivan aamulla, äiti muistutti.
Ponkaisin pystyyn ja vedin unenpöpperöisenä housut jalkaan. Lähdin ovesta rytinällä.
- MUista tulla ajoissa kotiin!, äiti huusi vielä perääni.
Oli kirpeä pakkasaamu ja hengitykseni huurusi aamussa. Olin kennelillä pian ja menin sisälle.
Olit juuri juomassa aamukaakaota.
- öö, moi, ajattelin tulla ennen koulua, sanoin vähän hämillisenä.
- Jaa, no kyllähän se käy, vastasit hymyillen.
Kiiruhdin Veeran luo ja se katsoi minua haukotellen niin että leuat olivat loksahtaa paikoiltaan.
- Sinua taitaa vielä väsyttää, sanoin Veeralle hymyillen.
Se tapitti minua unisena ja nuolaisi kättäni. Vasta nyt huomasin että minulla oli vieläkin takki ja ulkohousut päällä.
Riisuin ulkovaatteet ja silittelin unilämmintä hoitokoiraani.
- KUn parannut niin leikin kanssasi luuvinkulelulla, olen ostanut sen sinulle, sanoin pikkuiselle ja se katsoi minua pääkallellaan, kuin kuunnellakseen. Ostin sinulle myös ihanan uuden tassupedin. Tässä se on, jatkoin Veeralle ja vetäisin pedin esille. Onneksi olin muistanut ottaa sen mukaan.
- Veera tunki kuonoansa petiin ja nostin Veeran hetkeksi ulos kopista. Laitoin pedin sinne ja asetin Veeran pedille. SE käpertyi siihen ja tuhahti tyytyväisenä.
- Toin sinulle myös vähän tekemistä, sanoin Veeralle ja otin takin taskustani puruluun. Annoin sen Veeralle joka tuuppasi sen kuonollaan nurkkaan.
- No, ihan miten haluat, sanoin nauraen.
- Voi harmi, pitää mennä että kerkeän kouluun, mutta tulen katsomaan sinua koulun jälkeen, huikkasin Veeralle kiireesti.

LOPPU

Vastaus:

Hyvä! Saat tarinasta 40p.

Nimi: josku

02.02.2011 15:11
Ok, kiitti. voitko kumminkin pitää varassa mulle goldia, et kukaan muu ei ottais sitä ennen mua?

Vastaus:

No en oikeastaan. Tietenkin sitten kun annan ottaa 2 koiraa hoidettavaksi niin saat goldin, mutta jos joku kysyy sitä hoidokikseen niin annan. NÄMÄ VIESTIT VIERASKIRJAAN!!!

Ylläpitäjä

Nimi: josku

30.01.2011 16:33
Käykö että ottaisin jo toisen myös hoitokoiran? Jos saan niin ottaisin Goldin, eli Gold Star nimeltään  .

Vastaus:

En anna vielä ottaa toista koiraa hoidokiksi Voin kertoa, kun se onnistuu sinun kohdallasi

Ylläpitäjä

Nimi: josku

30.01.2011 13:33
- Toivottavasti paranet pian, sanoin sille ja silitin Veeran päätä.
Se aivasti vastaukseksi ja painoi päänsä polvilleni.
Ajattelin olla avuksi ja aloin tehdä kaikille kennelin koirille ruokaa.
- Onkin jo ruoka-aika, sanoin kärsimättömille naamoille. Tässä,tässä,tässä... Annoin jokaiselle karvakorvalle omansa. Sitten menin takaisin Veeran luo ja asetin kupin sen eteen.
- Syö vähän, niin piristyt, sanoin sille ja kävin laittamassa sen vesikuppiin raikasta vettä.
- Oma pieni potilaani, sanoin sille ja katsoin sitä lempeästi. Silittelin Veeraa hiljalleen ja se urisi mielihyvästä.
Pian kunse oli syönyt vähäsen ruokaa se jo nukahti.
- Parane pian, sanoin pikkuiselle.
- Hei josku! Ehtisitkö ulkoiluttaa yhtä koirista jolla ei ole hoitajaa, kysyit ja suostuin mielelläni.
- Ketä?, kysäisin.
- Ota vaikka Nella, sanoit ohimennen ja otin Nellan. Laitoin sille väliaikaisen hihnan ja menimme ulos. Nella oli oikea energiapakkaus. Se mennä meni ja poukkoili hihnassa.
- Hidasta nyt vähäsen, huusin sille ja vetäisin hihnasta. Se kääntyi katsomaan minua ja jatkoimme matkaa hitaammin. Teimme oikein pitkän lenkin ja Nella oli tyytyväinen ja hengästynyt lenkiltä tultuamme. Jätin Nellan sisään ja huikkasin Veeralle hei,hei. Tuskin se kylläkään kuuli.

LOPPU

Vastaus:

Saat 45p.

Ylläpitäjä

Nimi: josku

09.01.2011 12:29
Juoksin kennelille pikakiitoa.
- Toivottavasti Veera on parantunut, mietin itsekseni.
Saavuinkin pian kennelille ja menin sisälle. Pikku-potilas tassuttelikin minun luokseni vähän tokkuraisena.
- No hei, Veera! Saat lääkkeen pian, sanoin sille ja riisuin ulkovaatteet. Veera aivasti.
- Terveydeksi, sanoin sille nauraen ja kävelimme Veeran kopille Veeran kanssa.
Avasin lääkepullon ja annoin lääkettä Veeralle. Se ahmaisi lääkkeen kiltisti.

Jatkuu....

Vastaus:

Annan sitten pisteet kun tarinan suraava osa tulee.

Ylläpitäjä

Nimi: josku

04.01.2011 19:36

- Kumpa olisikin vielä kesä, mietin kun kuuntelin puolikorvalla kuinka äiti paasasi lämpimästi pukemisesta. Vetäisin ulkohousut päälleni ja riensin ulos kirpeään pakkaseen. Pitäisi joku päivä rakentaa jotain lumeen, vaikka linnoituksen.
Menin sisälle kenneliin ja puhalsin hanskoihini lämmintä ilmaa ja laitoin ne takaisin kylmiin käsiini. Avasin kennelin oven ja jalkoihini singahti monta koiraa iloisesti häntäänsä heilutellen. Astuin sisälle koirien hyöriessä jaloissani ja etsin Veeraa koirien keskeltä. Näinkin sen makaavan alakuloisena nurkassa. Työnsin koiria vähän kauemmas ja menin Veeran luokse. Se nosti päätään vähän ylös ja heilautti häntäänsä.
- Mikä sinulla on, kysyin huolissani. Huomasin että Veeralla ei ollut kaikki aivan kunnossa. Silitin sitä ja tarkistelin samalla. Veeran kuono oli kuuma ja huolestuin todella. Tutkailimme sinun kanssasi asiaa ja päätimme yhdessä viedä Veeran eläinlääkäriin.
Eläinlääkärissä lääkäri totesi että Veeralla oli vain kuumetta ja flunssa. Hän määräsi Veeran lepäämään ja antoi flunssalääkettä.
- Yrittäkää myös juottaa Veeraa hyvin, lääkäri sanoi kun ojensi lääkepullon minulle. Talutin Veeran ulos ja menimme sinun autoosi. En puhunut matkalla mitään.
- Sitä ei nyt kannata ulkoiluttaa vähään aikaan, sanoit.
- Joo, mumisin ajatuksiini vaipuneena. Vein Veeran sen omaan häkkiin ja silittelin sitä hartaasti. Toin sille raikasta vettä kuppiin ja se joi ahnaasti.
Pian Veera nukahtikin jo syvääh uneen ja hipsin hiljaa paikalta pois...

LOPPU

Vastaus:

Hoidot paranee kokoajan! Toivottavasti Veera paranee! Saat 30p.

Ylläpitäjä

Nimi: josku

31.12.2010 14:22

Tulin kennelille hirveässä lumimyräkässä. Lunta satoi naamaani kovan tuulen takia ja vetäisin pipoa syvemälle päähäni. Viimein tlin tienristeykseen ja katsoin kylttejä. Ne olivat aivan lumen peitossa ja puhdistin ne. Pian olinkin jo melkein perillä ja näin lumisen rakennuksen edessäni.
Menin sisälle hytisten. Olipa ulkona kylmä. Mutta kumminkin koiran ulkoiluttaminen piti tehdä. Silittelin Veeraa hetken aikaa sisällä ja siten napsautin sille heijastin valjaat kiinni. Otin hihnan naulasta ja laioin sen Veeralle. Menimme ulos ja Veera nuuskutteli innoissaan maata.
Sillä oli ollut kova hätä, koska se pissasi heti lumiseen pensaaseen. Jatkoimme matkaa ja näin järven olevan jo heikon jään peitossa.
Samassa näin jäällä jotain liikettä. Koira juoksi siellä omistajan kanssa leikilään.
- Varo, se on vielä tosi heikkoa!!, huusin tytölle niin ovaa kuin pystyin.
- Mitä sanoit?, kuului tytön etäinen vastaus.
- Että...,en ehtinyt lausettani edes lopuun kun jo huomsin jään pettävän koiran alta.
- Titta!, tyttö huusi kauhuissaan ja kiirehti kohti koiraa.
- Ei, älä mene lähemmäs!, kiljuin tytölle.
Tyttö pysähtyi ja oli neuvoton. Jätin Veeran puuhun kinni ja lähdin jäälle hyvin varovaisesti. Saavuin pian tytön vierelle.
- Onko sillä mitään mistä voisi ottaa kiinni?, kysyin tytöltä ja viittasin cavalieria kohti.
- Ai, Titalla.Joo, on sillä semmonen hihna päällä, tyttö vastasi peloisaan.
- Katsoin henkensä edestä uivaa koiraa ja päätin toimia nopeasti. Otin koiran pannasta ja vedin hihnaa ulos "avannosta". Kun sain hihnan ulos tartuin koiraa varovaisesti vatsan alta ja nostin sitä ylöspäin. Koirauikutti surkeana.
Sain kuin sainkin Titan ylös jase raisti turkkiaan. Hanskani oli ihan märät ja päätin mennä Veeran kanssa kotiini vaihtamaan hanskat.
- Kiitos hirveästi, tyttö sanoi helpotuneena. - En enään mee jäälle ennenkuin olen tarkistanut että se on turvallista, tyttö lisäsi.
- Olehyvä, sanoin hymyillen.
- Menen nyt, sinun on parasta viedä se lämpimään ja antaa paljon vilttejä, sanoin ja ryömin vhän matkaa kunnes nousin seisomaan. Veera odotti jo kärsimättömänä rannalla ja kun tulin sen luo, sen häntä heilui iloisena.
Otin Veeran hihnan puusta ja menimme sen kanssa kohti kotiani. Hui, alkoi jo kylmätä käsistä ja nopeutin askeleiani. Viimein saavuimme koiini ja pimpotin ovikelloa.
- No mutta josku!, äitini sanoi. Vaihdoimme hanskat ja silävälin Veera tutustui pikkuveljeeni. Se oli innoissaan.
Sitten lähdimme ja menimme kenneliin sisään. Kerroin sinulle kaiken ja tarkistit Veeran.
Jätin sen sisään ja huikkasin sille vielä hei,hei.

LOPPU

Vastaus:

Huh! Alkoi jännittämään lukiessani! Saat 40p!

Ylläpitäjä

Nimi: josku

22.12.2010 13:24

Tulin kennelille innoissani. Veera pitäisi varmasti näistä. Puristin kädessäni uusia heijastin valjaita. Lunta oli jo tullut oikein paljon ja tarvoin kinoksessa posket punaisina.
Viimein saavuin kennelille aivan lumisena. Huomasin Veeran ulkoaitauksessa leikkimässä parin muun koiran kanssa. Hymyilin ja kun saavuin vähän lähemmäksi, Veera tunnisti minut melkein heti. Se lopetti leikit ja tuli innoissaan minun luokseni. Silitin sitä aidan raosta ja nousin. Menin sisäkautta oikean ulkoaitauksen kohdalle ja avasin sen. Paljon lumisia tassuja sinkoutui sisälle ja otin koirat kiinni. Laitoin pari muuta koiraa takaisin ulkotarhaan ja otin Veeran joka nuoli innoissaan käsiäni.
- Noniin, pyyhitäänpäs sinut ja lattia, sanoin nauraen touhottavalle pikkupennulle. Laskin Veeran lattialle ja etsin pyyhkeen joka roikkui oven pielessä. Pyyhin lattian ja Veeran tassut.
- Oho, taitaa olla sinun ruoka-aikasi, sanoin vilkaisten kennelin kelloa.
- Eikös nyt ole Veeran ruoka-aika, sanoin sinulle vähän kummastuneena.
- Unohdin kokonaan, vastasit hymyillen ja riensit keittiöön.
- Voin laittaa ruuan, sanoin kun huomasin pussit silmiesi alla.
- Et ole tainnut nukkua kauhean hyvin, sanoin hymyillen.
- En, sanoit unisena.
Kun Veera kuuli astian kolinan se riensi heti keittiöön.
- Juu, juu, sinulle tämä on, sanoin. Veera katsoa tapitti ruoka-astiaa silmät säihkyen ja kuola valui sen suusta pitkänä.
- Äläpäs nyt, sanoin ja vein kuppia kohti seinää. Veera juoksi heti ruokapaikalle ja istui. Laskin kupin maahan ja testasin Veeralle opettamaani käskyä.
- Paikka, sanoin sille ja se odotti.
Odotin hetken ja sitten hihkaisin: - Olehyvä!!
Veera ei kauaa jäänyt odottelemaan, se painoi pikaisesti päänsä ruokakuppiin ja söi ahneesti.
Istuuduin kennelin sohvalle odottelemaan että Veera saisi syötyä. Kun se tassutteli tyytyväisenä keittiöstä luokseni nousin pystyyn ja menin sen kanssa eteiseen.
- Mennäänkö lenkille, kysyin ja Veera heilutti häntäänsä kiihkeästi. Laitoin Veeralle sen uudet valjaat ja se odotti kiltisti paikallaan että olin saanut valjaat päälle.
Sitten suuntasimme ulos ja otin oviharjoituksen Veeran kanssa. Se osasi sen kuin vanha tekijä ja pääsimme nopeasti lähtemään. Veera oli innoissaan lumesta ja myllersi siinä kuin myyrä.
Nauroin ja leikin sen kanssa lumessa. Veera oli innoissaan ja odotti kun tein lumipallon. Heitin sille lumipalloja ja se oli aivan ihastuksissaan. Se kaappasi lumipallot suuhunsa ja näytti aivan hassulta. Leikimme kauan ja viimein jatkoimme matkaa. Teimme melko pitkän lenkin ja Veera nautti selvästi joka hetki lenkistä. Sitten palasimme kennelille ja kuivasin sen tassut. Päästin sen sisälle.

Loppu  (Käykö jos käyttää tavaroita joita on ostamassa ostosviekussa?)

Vastaus:

Ihana hoitotarina! Saat 25p. Tottakai silloin saa käyttää=)

Nimi: josku

18.12.2010 14:13
..kan taakse.

LOPPU

Vastaus:

Hyvä! Muista ostaa tavarat ennen kuin käytät niitä! Saat 10pistettä

Ylläpitäjä

Nimi: josku

18.12.2010 14:13
Hyppelehdin kennelille innoissani. Veera odottikin jo ulkoaitauksessa eikä vielä tunnistanut minua. Se katseli kummissaan että kuka sieltä tuli. Menin sen luokse ja kun se oli nuuhkaissut minua sen häntä alkoi vipattaa edestakaisin.
- Tunnistit, sanoin hymyillen. Otin Veeran syliini ja kannoin sen sisälle. Otin sen väliaikaisen talutushihnan ja laitoin sen sille. Veera oli jo valmiina oven suussa ja otin pikaisesti keittiöstä muutaman koirankeksin.
- Istu, komensin Veeraa. Se istuutui vastahakoisesti ja sen peppu tärisi jännityksestä.
- Paikka, sanoin ja näytin kättäni merkiksi. Avasin hitaasti oven. Se ryntäsi ovelle ja suljin sen pikaisesti. Otin harjoitusta pariin kertaan ja viimein Veera oppi, että vain jos se pysyi paikallaan ovi avautui.
Avasin oven hitasti ja Veera pysyi paikoillaan. En odottanut liian kauan vaan astuin ulos Veeran kanssa. Se oli innoissaan ja syöksyi lumihankeen.
- Veera, nauroin iloisena.
Kävelimme eteenpäin ja teimme oikein pitkän lenkin Veeran kanssa. Veera oli aivan lumessa ja se viipotti häntä heiluen eteenpäin. Pian saavuimme takaisin kennelille ja Veeran kieli roikkui jo suusta ulos pitkänä.
- Hyvä, tyttö, mennään, sanoin sille ja astuimme sisään kenneliin. Annoin Veeralle ruokaa keittiön kaapista. Se söi hyvällä ruokahalulla. Kuului vain tyytyväistä rouskutusta ja jätin Veeran hiljalleen syömään ateriaansa. Lähdin ulos ja katsoin vielä viimeisen kerran kenneliin ennen kuin katosin mutk

Nimi: josku

05.12.2010 15:41
Tulin kennelille jännittyneenä, viimein. Olin harhaillut ainakin viisi kertaa väärään suuntaan.
Näin kauniin kennelrakennuksen ja kävelin sisään vähän ujona.
- Hei, sanoin tervehdyksen eräälle tytölle.
- Ai, moi, ootko sä uus, en oo nähny sua aiemmin, tyttö vastasi.
- Joo, tää on ensimmäinen kerta. Mun nimi on Josku, sanoin vähän reippaammin.
- Mun nimi on Mira, tyttö sanoi hymyillen. Mira näytti minulle Veeran kopin ja menin sisälle. Veera katsoi minua iloisesti. Ojensin käteni ja Veera heilutti häntäänsä. Se nuuhkaisi koiranhajuisia vaatteitani ja heilutti kiihkeämmin häntää.
- Taidat tunnistaa koiraihmiset, hymähdin Veeralle. Otin viereisestä naulasta melko vanhan kaulapannan ja laitoin sen Veeralle. Veera oli innoissaan ja poukkoili hihnassaan eteenpäin.
- Rauhassa Veera, sanoin sille ja kävelin sen kanssa ulos.
Menimme hiekkatielle ja tein sen kanssa pitkan lenkin. Kävimme nurmikolla ja heitin Veeralle palloa, se nouti innoissaan. Veera näytti jo tottuneen minuun ja olin siitä iloinen. Jatkoimme matkaa ja vastaan tuli kyltti.
- Bes kennel ja kakelokin kennel, tavasin tienviitoista.
Olin osannut suunnistaa ja menin Veeran kanssa tietenkin Best kennelille. Veera tunnisti jo monen kymmenen metrin päätä kennelin tien ja alkoi mennä nopeampaa vauhtia.
- Odota minua!, nauroin.
Pian olimme sisällä ja laitoin Veeran ulkotarhaan. Se jäi sinne tyytyväisenä leikkimään toisen koiran kanssa.

LOPPU

Vastaus:

Hyvä! Saat tarinasta 30 pistettä. Jatka hoitamista! (sori, ku vastaus tuli myöhään)

Ylläpitäjä

Nimi: Mira

05.10.2010 15:51
-Moi Kalle, huusin jo kaukaa käytävältä.
Olin tullut eti aamulla hoitamaan Kallea.
Ensin ruokin sen ja paijailin sitä.
Sitten menin pesemään sen.
Sen turrki oli nimittäin ihan kurainen eilisen lenkin jälkeen.
Kalle ei pitänyt pesusta vaan halusi heti pois.
Se kammosi vettä ja halusi pois mahdollisimman pian.
Plkitsin toki pesun jälkeen Kallen menhukkaalla luulla.
Kalle alkoi heti järsiä luutaan.
Kerroin sille sillä välin tarinan, vaikka vähän ajatteli ettei se siitä piitannut.
Mutta tehty mikä tehty!
Sitten kävimme lenkillä, mutta katsoin ettei Kalle likaisi pestyä turkkiaan!
Kyllä lenkin jälkeen huomasin etä turkissa oli kuraa, mutta ei niin paljoa kuin eilen.
Sitten vielä silitelin ja paijailin Kallea kunes lähdin kotimatkalle.

©2018 -Best Kennel- - suntuubi.com